Ei löydy sanoja kuvaamaan tätä fiilistä! Tarkempi kertomus tästä päivästä tulee joskus myöhemmin, nyt juhlitaan!
lauantai 27. helmikuuta 2016
torstai 25. helmikuuta 2016
Koirattomat kuulumiset
Tällä viikolla onkin tullut vietettyä koirata elämää, sillä olimme esittelemässä kouluamme maanantaista keskiviikkoon Kainuun Prikaatissa. Viime viikon perjantaina ajoimme ensiksi Keski-Suomeen, jonne sekä koirat että kotilot jäivät vanhemmilleni hoitoon. Sunnuntaina suuntasimme auton keulan kohti Kajaania ja Scandic Kajanusta, jossa yövyimme reissun ajan. Esittelypäivät olivat melko pitkiä ja sen kaiken seisomisen tunsi kyllä iltaisin jaloissa! Vaikka alunperin oli suunnitelmissa käydä hotellin kuntosalilla sekä viereisessä vesiliikuntakeskuksessa, niin eihän sitä jaksanut päivän jälkeen mitään muuta kuin kaatua hotellihuoneen sängylle katsomaan telkkaria ja valmistautumaan seuraavan päivän seisomiseen... Eilen sitten ajettiin suoraan Kajaanista takaisin tänne Etelä-Pohjanmaalle, sillä tänään oli koulua. Myös huomenna on jokunen tunti koulua ja sen jälkeen lähdetään taas Keski-Suomeen hiihtoloman viettoon. Matkalla olisi tarkoitus poiketa Findogsilla Ähtärissä ostamassa uusi karsta sekä kampa ja kauan himoittu näyttelykansio koirien papereille.
Hippu ja Hertta sekä kotilot ovat saaneet kyllä superhoitoa vanhemmiltani! Tytöt ovat saaneet päivittäin usean kilometrin lenkit sekä päässeet lenkkien lisäksi kolmena päivänä myös juoksemaan mökillemme vapaana. Lisäksi Hertalle tarkasti laskemastani ruokavaliosta on pidetty grammalleen kiinni eikä ylimääräisiä herkkuja ole sille annettu vaikka se on kerjännyt. Taisin kyllä sen verran kovan palopuheen pitää siitä, ettei Herttaa saa lihottaa ennen Tuusniemeä (joka muuten on jo ylihuomenna!). Vanhempani vitsailivatkin, että jos he ovat ovella vastassa matkalaukkujen kanssa tullessamme takaisin, niin he ovat epäonnistuneet Hertan kanssa :D
Tuusniemi tosiaan on jo aivan ovella ja viikko sitten sähköpostiin tulikin näyttelykirje numerolappuineen. Hertta löytyy numerolla 435 kehästä 5. Valmistautuminen alkaa osittain jo tänä iltana kun yritän muistaa pakata täältä kaiken oleellisen näyttelytavaran mukaan Keski-Suomeen. Huomeniltana on sitten vuorossa Hertan trimmaaminen. Ajatuksena on myös tehdä aikataulupostaus näyttelypäivästä, mutta saa nähdä kuinka hyvin muistan ja kerkeän kuvailemaan päivän tapahtumia :)
perjantai 19. helmikuuta 2016
Pientä pohdintaa koiran laihduttamisesta
Varmaan viikon verran tämä postaus on pyörinyt luonnoksissa keskeneräisenä ja vihdoin tuli aikaa kirjoittaa se loppuun. Haluan heti ensimmäisenä painottaa että en todellakaan ole asiantuntija koirien ruokinnassa enkä voi taata laskutoimituksieni olevan virheettömiä. Jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa ja maalaisjärkeään koiransa laihduttamisen kanssa ja aloituksesta kannattaa keskustella asiantuntevan henkilön, kuten eläinlääkärin kanssa.
Ajattelin tosiaan muutaman sanasen kirjoittaa koiran laihduttamisesta. Herttahan on aina omannut erittäin hyvän ruokahalun ja sille tuntuu todella helposti ja salakavalasti kertyvän ylimääräistä painoa kun taas Hippu ei liho millään vaikka sille antaisi miten paljon ruokaa.
Jokaisella koiralla on erilainen ruumiinrakenne ja painot voivat vaihdella suurestikin saman rodun edustajienkin välillä. Painoon vaikuttaa esimerkiksi koiran sukupuoli, lihasmassan määrä sekä aineenvaihdunnan nopeus. Esimerkiksi bedlingtoninterrierien rotumääritelmässä painohaarukaksi määritellään 8-10 kg ja säkäkorkeudeksi noin 41 cm jossa pienet poikkeamat on sallittu, nartuilla alaspäin ja uroksilla ylöspäin. Omilla koirillani rakenteen tuoma ero painoihin on hyvin huomattavissa. Hippu on rakenteeltaan melko suorakaiteen muotoinen, se on 39,3cm korkea ja painaa 9,3kg. Vaikka painoa on numeroina ihan mukavasti, on Hippu omaan makuuni liian hoikka. Hipun kanssa pitäisikin aloittaa seuraavaksi lihasten kasvattaminen. Hertta puolestaan on rakenteeltaan neliömäisempi, se on noin 37,5-38cm korkea ja sen ihannepaino olisi siinä 7,5-7,7kg paikkeilla. Melkeinpä jopa siis liian pieni rotumääritelmän mukaiseksi bedlingtoniksi.
Hertta painoi laihdutuskuurin alussa 8,6kg joten ylipainoa oli kerennyt kertymään jopa kilon verran eli noin 13 % koiran painosta! Laihdutuskuurin alkaessa yksinkertaisin laihdutusniksi eli vähemmän ruokaa ja enemmän liikuntaa aiheutti harmaita hiuksia. Pohdin kuumeisesti kuinka paljon sitä ruokaa on sitten vähemmän ruokaa? Eihän koira laihdu jos se saa esimerkiksi 200 grammaa ruokaa päivässä ja pienennät ruokamäärän 150 grammaan vaikka koiran energiantarve tulisi täytettyä jo 100 gramman ruokamäärällä. Googlekaan ei tuonut ratkaisua pohdintaani, mutta onneksi koulun kirjastosta löytyi ProAgrian Koiran ruokinta ja hoito - kirja. Tästä eteenpäin olevan tekstin lähteenä on käytetty kyseistä kirjaa ja alla esiintyvät laskukaavat on otettu siitä.
Ylläpitoenergian tarve vaihtelee koiralla 0,3-0,7 MJ ME / elopainokg0,75 jolloin nyrkkisääntövä voidaan pitää koiran energiantarpeen olevan noin 0,5 MJ ME metabolista painokiloa kohti. Esimerkiksi 10 kiloa painavan aikuisen koiran energian saantisuositus ylläpitotasolla on 3,2 MJ ME (10kg0,75 x 0,58 MJ ME).
Niin kuin ihmisillä niin myös koirilla laihdutuksen on tapahduttava maltillisesti. Sopiva laihdutustahti koirilla on 1-2 % painosta viikossa. Koirat voidaan jakaa ulkonäkönsä mukaan 9 eri kuntoluokkaan, joista kuntoluokka 1 on nälkiintynyt, kuntoluokka 5 on sopiva ja kuntoluokka 9 on erittäin lihava. Kuntoluokissa 6-9 noin 10% painonpudotus tuo keskimäärin noin kuntoluokkapisteen verran alaspäin kohti tavoitepainoa. Saavuttaakseen ihanteellisen laihdutusnopeuden, koiran energian saanti tulisi olla noin 60 % tavoitepainon energian saannista.
Esimerkiksi Hertan aloituspaino oli 8,6kg ja tavoitepaino 7,6kg. Laihdutusnopeus on 1,5 % painosta eli 130 grammaa viikossa. Tavoitepainon ylläpitoon vaadittava energiantarve on 7,6kg0,75 x 0,50 MJ ME eli 2,28 MJ / päivä. Koska laihtumisen onnistumiseksi energiansaannin tuli olla 60 % prosenttia tavoitepainon energiantarpeesta niin 2,28 MJ / pv x 0,60 eli noin 1,4 MJ / päivä.
Myös liikunnan lisäämisen tuoma energian tarpeen kasvaminen tulee ottaa huomioon. Parin tunnin lenkki talutushihnassa lisää koiran energiantarvetta noin 5 %. Hertan tapauksessa se lisäisi tavoitepainon energian tarvetta 0,114 megajoulella (2,28 MJ x 0,05) joka näkyy myös laihtumiseen tarvittavassa energian saannissa 0,364 megajoulen lisällä ([2,28 MJ + 0,114 MJ] x 0,60). Jos energiansaantia ei lisää samassa suhteessa liikunnan lisäämisen kanssa, koira saa liian vähän energiaa ja se tuntee nälkää. Tiesitkö että myös koirilla nälkä voi näkyä kiukkuisena käytöksenä?
Loppuun vielä kirjassa ollut ruokaohje tuomaan vaihtelua lihavan tai ylipainoisen koiran ruokavalioon. Olen tehnyt itse pieniä muutoksia alkuperäiseen reseptiin. Ja ainakin Hertalle tämä upposi oikein hyvällä ruokahalulla!
Raaka-aineen määrä grammoissa / 100 grammassa valmista ruokaa (suluissa kunkin raaka-aineen energiasisältö MJ/100g raaka-ainetta):
26 g paistettua kanaa (0,465 MJ / 100g)
20 g keitettyä perunaa (0,271 MJ / 100g)
28 g kaurapuuroa (1,55 MJ / 100g)
13 g keitettyä porkkanaa (0,136 MJ / 100g)
13 g (vähärasvaista) lihaa (1,15 MJ / 100g sika-nauta jauhelihassa)
Valmiin ruuan kokonaisenergiapitoisuus 0,78 MJ / 100 grammaa.
Yhteensä tein noin 600 grammaa valmista ruokaa johon meni yhteensä: 155 g paistettua kanaa eli yksi 300g paketti kanasuikaleita, 199 g keitettyä perunaa, 167 g kaurapuuroa, 77 g keitettyä porkkanaa ja 77 g raakaa lihaa.
Kuinka sitten tämä laihduttaminen on meillä sujunut? Yhteen sanaan tiivistettynä: vaihtelevasti. Pakko nostaa tässä vaiheessa käsi pystyyn ja tunnustaa syntistä. Myönnän että aina ei ole tullut huomioitua Hertalle annettuja ylimääräisiä herkkuja ruuan määrässä. Tämä onkin suurin syy painon seilaamiseen, vaikka mukavahan sitä on syyttää huonoa säätä jonka vuoksi lenkkeily oli melko minimaalista. Kovasti olen tietenkin yrittänyt seurailla Hertan painoa viikottain, mutta välillä tuntuu ettei tuo kotivaaka kykene kovin tarkkoihin ja luotettaviin lukemiin kun punnitus tapahtuu pitämällä koiraa sylissä. Täytyisin saada aikaiseksi käydä jonkun eläintarvikeliikkeen tai eläinlääkärin kunnon vaa'alla punnitsemassa ja katsoa mitä se näyttäisi. Kumminkin käsin tunnusteltaessa rasvan määrää kyljissä ja lantiossa on huomattavasti vähäisempi mitä se lähtötilanteessa oli. On sentääs jotain tuloksia siis saatu aikaan!
tiistai 9. helmikuuta 2016
Käynti koirapuistossa
Sunnuntaina eksyimme ensimmäistä kertaa koirapuistoon. Sain ahaa elämyksen naapurikaupungin koirapuiston olemassaolosta kun tuskailin liukkaita lenkkimaastoja ja Hertan hieman takapakkia ottanutta laihdutuskuuria. Koirapuiston pohja olikin suurimmaksi osaksi pitävä, mutta viimeaikojen vallitsevista sääolosuhteista johtuen melko sohjoinen ja märkä. Hippu ja Hertta vihaavat tassujensa kastelemista, joten ne eivät oikein arvostaneet sohjoista koirapuistoa vapaaksi pääsystä huolimatta. Itsekkin oli pakko pysyä jatkuvasti liikkeessä ja houkutella vastahakoisesti liikkuvia, tassuja korostetusti nostelevia hienohelmoja liikkumaan mukana. Jos itse pysähtyi, niin myös koirat pysähtyivät. Hertta myös tiesi missä sijaitsi portti puistosta pois, sillä se useaan otteeseen vaihvihkaa kulkeutui sen luokse odottamaan. Puolisen tuntia viihdyimme puistossa ja varmasti edes se vähäinen liikunta siellä oli parempaa kuin pelkät lyhyet pissalenkit kotona. Ehkä paremmalla (ja kuivemmalla) kelillä myös koirat innostuisivat siellä juoksemaan ja nauttimaan olostaan...
 |
| Täällä on märkää, kylmää ja pimeää. Tahtoo takasin kotiin. |
Lisäksi eilen ilmestyivät jo Tuusniemen aikataulut, jo viikon kuluttua ilmoittautumisen päättymisestä. Pakko myöntää että varsin nopeaa toimintaa! Ruotsalaisen Hans Almgrenin arvosteltavaksi on ilmoitettu 5 bedlingtoninterrieriä. Kehässä täytyisi olla heti 11 jälkeen joten auto starttaa aamulla viimeistään seitsemältä. Jännitys alkaa tiivistymään, näyttelyyn on enää reilu 2 viikkoa!
keskiviikko 3. helmikuuta 2016
Kuulumiset kiireiseltä viikolta
Viimeinen viikko onkin ollut kiireistä aikaa Sarka messujen vuoksi, jossa olin tekemässä opinnäytetyötäni. Päivät meni messuja valmistellessa, messuilla ollessa sekä messujen jälkimainingeissa. Samaan aikaan myös koirille tuli pientä taukoa lenkkeilystä, sillä tiet olivat niin liukkaita ettei nelijalkaisetkaan meinannut pystyssä pysyä.
Kaikesta kiireestä huolimatta yhtenä päivänä aikaa riitti myös Hertan trimmaamiselle. Ilmoitin Hepun tosiaan Tuusniemellä 27.2 olevaan ryhmänäyttelyyn, joten sitä silmällä pitäen tein alustavan näyttelytrimmauksen sille. Samalla pääsin myös testaamaan uutta, lyhyemäksi leikkaavaa trimmauskoneen terää, jonka ostin jokunen aika sitten. Ja en voi olla muuta kuin tyytyväinen sen tekemään leikkuujälkeen, trimmaus näyttää nyt paljon huollitellummalta. Olisi pitäny ostaa kyseinen terä jo aikoja sitten..!
Kaiken sen karvan alta kuoriutui oikein sievä ja kauniin tummassa turkissa oleva Hertta
Nyt tässä sitten jännitellään tuota kuun lopussa olevaa näyttelyä ja toivotaan kaikki sormet ja varpaat ristissä, että vihdoin tällä kertaa me pärjättäisiin. Odotukset on ainakin korkealla, mutta nöyrin ja avoimin mielin sitä mennään, ettei sitä sitten liikaa petytä kun se tuttu EH tai H sieltä napsahtaa. Kuitenkin Hertan laihdutuskuuri on sujunut suunnitellusti ja melkein puoli kiloa ollaan saatu karistettua pois kilon ylipainosta! Vielä viimeinen rutistus ennen näyttelyä ja toivominen ettei liukkaiden teiden pakottama tauko lenkeistä kostautunut liikaa..
