Varmaan viikon verran tämä postaus on pyörinyt luonnoksissa keskeneräisenä ja vihdoin tuli aikaa kirjoittaa se loppuun. Haluan heti ensimmäisenä painottaa että en todellakaan ole asiantuntija koirien ruokinnassa enkä voi taata laskutoimituksieni olevan virheettömiä. Jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa ja maalaisjärkeään koiransa laihduttamisen kanssa ja aloituksesta kannattaa keskustella asiantuntevan henkilön, kuten eläinlääkärin kanssa.
Ajattelin tosiaan muutaman sanasen kirjoittaa koiran laihduttamisesta. Herttahan on aina omannut erittäin hyvän ruokahalun ja sille tuntuu todella helposti ja salakavalasti kertyvän ylimääräistä painoa kun taas Hippu ei liho millään vaikka sille antaisi miten paljon ruokaa.
Jokaisella koiralla on erilainen ruumiinrakenne ja painot voivat vaihdella suurestikin saman rodun edustajienkin välillä. Painoon vaikuttaa esimerkiksi koiran sukupuoli, lihasmassan määrä sekä aineenvaihdunnan nopeus. Esimerkiksi bedlingtoninterrierien rotumääritelmässä painohaarukaksi määritellään 8-10 kg ja säkäkorkeudeksi noin 41 cm jossa pienet poikkeamat on sallittu, nartuilla alaspäin ja uroksilla ylöspäin. Omilla koirillani rakenteen tuoma ero painoihin on hyvin huomattavissa. Hippu on rakenteeltaan melko suorakaiteen muotoinen, se on 39,3cm korkea ja painaa 9,3kg. Vaikka painoa on numeroina ihan mukavasti, on Hippu omaan makuuni liian hoikka. Hipun kanssa pitäisikin aloittaa seuraavaksi lihasten kasvattaminen. Hertta puolestaan on rakenteeltaan neliömäisempi, se on noin 37,5-38cm korkea ja sen ihannepaino olisi siinä 7,5-7,7kg paikkeilla. Melkeinpä jopa siis liian pieni rotumääritelmän mukaiseksi bedlingtoniksi.
Hertta painoi laihdutuskuurin alussa 8,6kg joten ylipainoa oli kerennyt kertymään jopa kilon verran eli noin 13 % koiran painosta! Laihdutuskuurin alkaessa yksinkertaisin laihdutusniksi eli vähemmän ruokaa ja enemmän liikuntaa aiheutti harmaita hiuksia. Pohdin kuumeisesti kuinka paljon sitä ruokaa on sitten vähemmän ruokaa? Eihän koira laihdu jos se saa esimerkiksi 200 grammaa ruokaa päivässä ja pienennät ruokamäärän 150 grammaan vaikka koiran energiantarve tulisi täytettyä jo 100 gramman ruokamäärällä. Googlekaan ei tuonut ratkaisua pohdintaani, mutta onneksi koulun kirjastosta löytyi ProAgrian Koiran ruokinta ja hoito - kirja. Tästä eteenpäin olevan tekstin lähteenä on käytetty kyseistä kirjaa ja alla esiintyvät laskukaavat on otettu siitä.
Ylläpitoenergian tarve vaihtelee koiralla 0,3-0,7 MJ ME / elopainokg0,75 jolloin nyrkkisääntövä voidaan pitää koiran energiantarpeen olevan noin 0,5 MJ ME metabolista painokiloa kohti. Esimerkiksi 10 kiloa painavan aikuisen koiran energian saantisuositus ylläpitotasolla on 3,2 MJ ME (10kg0,75 x 0,58 MJ ME).
Niin kuin ihmisillä niin myös koirilla laihdutuksen on tapahduttava maltillisesti. Sopiva laihdutustahti koirilla on 1-2 % painosta viikossa. Koirat voidaan jakaa ulkonäkönsä mukaan 9 eri kuntoluokkaan, joista kuntoluokka 1 on nälkiintynyt, kuntoluokka 5 on sopiva ja kuntoluokka 9 on erittäin lihava. Kuntoluokissa 6-9 noin 10% painonpudotus tuo keskimäärin noin kuntoluokkapisteen verran alaspäin kohti tavoitepainoa. Saavuttaakseen ihanteellisen laihdutusnopeuden, koiran energian saanti tulisi olla noin 60 % tavoitepainon energian saannista.
Esimerkiksi Hertan aloituspaino oli 8,6kg ja tavoitepaino 7,6kg. Laihdutusnopeus on 1,5 % painosta eli 130 grammaa viikossa. Tavoitepainon ylläpitoon vaadittava energiantarve on 7,6kg0,75 x 0,50 MJ ME eli 2,28 MJ / päivä. Koska laihtumisen onnistumiseksi energiansaannin tuli olla 60 % prosenttia tavoitepainon energiantarpeesta niin 2,28 MJ / pv x 0,60 eli noin 1,4 MJ / päivä.
Myös liikunnan lisäämisen tuoma energian tarpeen kasvaminen tulee ottaa huomioon. Parin tunnin lenkki talutushihnassa lisää koiran energiantarvetta noin 5 %. Hertan tapauksessa se lisäisi tavoitepainon energian tarvetta 0,114 megajoulella (2,28 MJ x 0,05) joka näkyy myös laihtumiseen tarvittavassa energian saannissa 0,364 megajoulen lisällä ([2,28 MJ + 0,114 MJ] x 0,60). Jos energiansaantia ei lisää samassa suhteessa liikunnan lisäämisen kanssa, koira saa liian vähän energiaa ja se tuntee nälkää. Tiesitkö että myös koirilla nälkä voi näkyä kiukkuisena käytöksenä?
Loppuun vielä kirjassa ollut ruokaohje tuomaan vaihtelua lihavan tai ylipainoisen koiran ruokavalioon. Olen tehnyt itse pieniä muutoksia alkuperäiseen reseptiin. Ja ainakin Hertalle tämä upposi oikein hyvällä ruokahalulla!
Raaka-aineen määrä grammoissa / 100 grammassa valmista ruokaa (suluissa kunkin raaka-aineen energiasisältö MJ/100g raaka-ainetta):
26 g paistettua kanaa (0,465 MJ / 100g)
20 g keitettyä perunaa (0,271 MJ / 100g)
28 g kaurapuuroa (1,55 MJ / 100g)
13 g keitettyä porkkanaa (0,136 MJ / 100g)
13 g (vähärasvaista) lihaa (1,15 MJ / 100g sika-nauta jauhelihassa)
Valmiin ruuan kokonaisenergiapitoisuus 0,78 MJ / 100 grammaa.
Yhteensä tein noin 600 grammaa valmista ruokaa johon meni yhteensä: 155 g paistettua kanaa eli yksi 300g paketti kanasuikaleita, 199 g keitettyä perunaa, 167 g kaurapuuroa, 77 g keitettyä porkkanaa ja 77 g raakaa lihaa.
Kuinka sitten tämä laihduttaminen on meillä sujunut? Yhteen sanaan tiivistettynä: vaihtelevasti. Pakko nostaa tässä vaiheessa käsi pystyyn ja tunnustaa syntistä. Myönnän että aina ei ole tullut huomioitua Hertalle annettuja ylimääräisiä herkkuja ruuan määrässä. Tämä onkin suurin syy painon seilaamiseen, vaikka mukavahan sitä on syyttää huonoa säätä jonka vuoksi lenkkeily oli melko minimaalista. Kovasti olen tietenkin yrittänyt seurailla Hertan painoa viikottain, mutta välillä tuntuu ettei tuo kotivaaka kykene kovin tarkkoihin ja luotettaviin lukemiin kun punnitus tapahtuu pitämällä koiraa sylissä. Täytyisin saada aikaiseksi käydä jonkun eläintarvikeliikkeen tai eläinlääkärin kunnon vaa'alla punnitsemassa ja katsoa mitä se näyttäisi. Kumminkin käsin tunnusteltaessa rasvan määrää kyljissä ja lantiossa on huomattavasti vähäisempi mitä se lähtötilanteessa oli. On sentääs jotain tuloksia siis saatu aikaan!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti